Vaihdevuodet koskettavat suurta osaa työikäisistä naisista, mutta työelämässä aiheesta puhutaan edelleen suhteellisen vähän. HR:n näkökulmasta kyse ei kuitenkaan ole vain yksilön terveydestä.
Kyse on myös työkyvystä, jaksamisesta, työssä suoriutumisesta, sairauspoissaoloista ja siitä, pystyykö kokenut ammattilainen jatkamaan työssään hyvällä toimintakyvyllä.
Vaihdevuosiin voi liittyä esimerkiksi univaikeuksia, väsymystä, stressinsietokyvyn muutoksia, keskittymisvaikeuksia ja erilaisia fyysisiä oireita. Oireiden voimakkuus vaihtelee paljon, ja kaikilla vaihdevuodet eivät vaikuta työkykyyn merkittävästi.
HR:n tehtävänä ei ole tehdä vaihdevuosista uutta diagnoosikategoriaa työpaikalle. Olennaista on rakentaa työympäristö, jossa työntekijä voi tulla kohdatuksi, ymmärretyksi ja turvallisesti tuetuksi erilaisissa elämäntilanteissa.
- Uni. Kun palautuminen ei tapahdukaan yöllä
HR:lle olennainen kysymys ei ole vain “nukkuuko työntekijä hyvin?” vaan “mitä tapahtuu työpäivän aikana, jos uni ei palauta?”
Vaihdevuosien yhteydessä unta voivat häiritä esimerkiksi kuumat aallot, yöhikoilu tai muut oireet. Seuraavana päivänä seurauksena voi olla väsymystä, keskittymisvaikeuksia ja tavallista suurempaa kuormittuneisuuden tunnetta.
Yksittäinen huono yö ei tietenkään tee ihmisestä työkyvytöntä. Mutta jos huonosti nukutut yöt toistuvat, vaikutukset voivat näkyä myös työssä.
Miten HR voi auttaa asiassa?
- tehdä unesta ja palautumisesta luontevan hyvinvointikeskustelun aiheen
- huomioida palautuminen osana työkykyjohtamista
- kannustaa työntekijöitä hyödyntämään työterveyshuoltoa tarvittaessa
- tarkastella työaikoihin, kuormitukseen ja työn organisointiin liittyviä tekijöitä
- tarjota henkilöstölle matalan kynnyksen keinoja palautumisen tukemiseen
HR:n ei tarvitse ratkaista työntekijän univaikeuksia. Sen tehtävä on mahdollistaa niiden puheeksi ottaminen ja tuen saaminen.
- Liikunnasta lisää toimintakykyä, mutta ei suorituspaineita
Tuttuakin tutumpi liikunta näyttelee tässäkin aiheessa tärkeää ja loogista roolia. Vaihdevuosi-ikäisen työntekijän liikunnasta puhuttaessa kannattaa unohtaa ajatus siitä, että hyvinvointi tarkoittaa kovempaa treeniä. Tässä kontekstissa ei tarvitse ylittää itseään. Pienikin liikunnan lisääminen auttaa merkittävästi esimeriksi palautumisessa ja paremmassa unen laadussa kunhan se on mieluisaa ja osa viikottaisia rutiineita.
Työkyvyn näkökulmasta olennaista on löytää kestävään arkeen sopivia tapoja liikkua jotka edesauttavat hyvää fyysistä ja henkistä toimintakykyä, sekä työpäivän rasituksesta palautumista. Liikunta voi olla kuntosaliharjoittelua, kävelyä, joogaa, Pilatesta, pyöräilyä tai pieniä aktiivisia hetkiä työpäivän aikana. Käytännössä mitä vaan mieluisaa jota on kiva tehdä.
HR:n näkökulmasta tärkeää on myös se, millaista kulttuuria työpaikka rakentaa:
Onko liikkuminen työntekijälle mahdollinen osa hyvää työpäivää vai vielä yksi asia, joka pitäisi suorittaa kiireisen arjen päälle? Monilla työpaikoilla on kiitettävästi erilaisia liikuntakerhoja joiden moottorina toimivat aktiiviset liikunnnan harrastajat. Mietintämyssyyn ajatus mahdollistaa myös niiden työntekijöiden liikkuminen ja aktiivinen rentoutuminen joille liikunnanharrastaminen ei ole luontainen osa elämää.
HR voi tukea esimerkiksi:
- liikunta- ja hyvinvointietujen hyödyntämistä
- aktiivisia taukoja
- matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia
- työntekijöiden erilaiset lähtötasot huomioivaa toimintaa.
- työpäivän aikaista palautumista ja liikkumista
- Palautuminen. Työpäivän päättyminen ei ole synonyymi palautumiselle
Monella asiantuntijatyötä tekevällä päivä jatkuu työajan jälkeenkin, ainakin mielessä.
Työstään innostunutkin henkilö laiminlyö huomaamattaan oman fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisen ja palautumisen. Innostus omasta työstä ja työroolista eivät takaa lepoa.
Jos edellä mainittuun yhdistyvät vaihdevuosien aiheuttamat uniongelmat, kiire, jatkuvat keskeytykset ja korkea työn vaatimustaso, kokonaiskuormitus voi kasvaa huomaamatta.
HR voi tarkastella palautumista esimerkiksi kysymällä:
- Onko työpäivässä riittävästi taukoja?
- Ovatko työmäärä ja resurssit tasapainossa?
- Millaisia tapoja työntekijällä on ottaa taukoja ja miten hän irrottautuu työstä?
- Ovatko työajat palautumisen kannalta kohtuulliset?
- Onko työpaikalla kulttuuria, jossa palautuminen on luonteva osa keskustelua?
- Stressi – vaihdevuodet eivät ole vain yksilön asia
Stressistä puhuttaessa huomio kääntyy helposti työntekijän omiin keinoihin: pitäisi levätä enemmän, liikkua, nukkua paremmin ja löytää aikaa palautumiselle.
Vaihdevuosien aikana univaikeudet, väsymys, keskittymisvaikeudet ja muut oireet voivat lisätä kuormituksen kokemusta. Jos samaan aikaan työssä on jatkuvaa kiirettä, paljon vastuuta, epäselviä prioriteetteja tai vähän mahdollisuuksia palautua, tilannetta ei voida ratkaista vain yksilön stressinhallintakeinoilla.
Työkykyä voidaan tukea esimerkiksi selkeyttämällä tavoitteita ja prioriteetteja, tarkastelemalla työmäärää, mahdollistamalla palautumista työpäivän aikana ja tarjoamalla joustavuutta silloin, kun sitä tarvitaan.
Aina ei tarvita muutoksia. Joskus jo se, että työntekijä kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi, tuo tärkeää selkänojaa. Kun vaihdevuosien vaikutukset tunnistetaan ja niistä voi puhua avoimesti, työntekijän ei tarvitse käyttää energiaa oireidensa peittelyyn tai yksin pärjäämiseen.
- Mitä HR voi tehdä käytännössä?
Vaihdevuosimyönteinen työpaikka ei tarkoita monimutkaista ohjelmaa Ensimmäiset askeleet voivat olla yllättävän pieniä.
- Tee aiheesta luontevaa keskustella
Vaihdevuosista voidaan työpaikalla puhua avoimesti ja luontevasti.
- Kouluta esihenkilöitä
Esihenkilön ei tarvitse olla terveydenhuollon ammattilainen. Tärkeintä on osata kohdata työntekijä avoimesti ja rakentavasti sekä tietää, millaista tukea ja apua on tarvittaessa saatavilla.
- Vahvista työterveysyhteistyötä
Työterveys voi arvioida oireita, hoidon tarvetta ja työkykyä yksilöllisesti.
- Tarkastele työn joustoja
Työajat, tauot, etätyö ja työn organisointi voivat joissakin tilanteissa helpottaa työssä selviytymistä.
- Tarjoa myös ennaltaehkäisevää hyvinvointia
Kaikkien oireita ei tarvitse ratkaista palveluilla, tärkeintä on, että ihminen tunnistaa tilanteensa ja tietää, mistä saa apua.
Uni, liikunta, palautuminen ja stressinhallinta eivät korvaa lääketieteellistä hoitoa, mutta ne voivat olla osa kokonaisuutta.
Vaihdevuosien näkökulmasta tärkeää ei ole luvata yhtä ratkaisua kaikkiin oireisiin. Sen sijaan työntekijälle voidaan tarjota erilaisia matalan kynnyksen tapoja pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan.
HR:n ei tarvitse tietää kaikkea vaihdevuosista. Eikä jokainen vaihdevuosi-ikäinen työntekijä tarvitse erityistä tukea.
Haluatko rakentaa työpaikallesi käytännönläheisen tavan tukea vaihdevuosi-ikäisten työntekijöiden työkykyä?
Tervetuloa maksuttomaan webinaariin tiistaina 6.10. klo 9.00-10.00 jossa Gynekologi Katrin Bauman ja HR-asiantuntija sekä johdon valmentaja Tarja Pudas-Jounila pureutuvat siihen, mitä vaihdevuosista on tärkeää ymmärtää työelämän näkökulmasta.