Vaihdevuosista puhutaan työelämässä enemmän kuin ennen. Silti puheen ja käytännön välillä näyttää edelleen olevan huomattava kuilu.
Vaihdevuosien vaikutukset vaihtelevat suuresti. Kaikki eivät tarvitse työpaikalta mitään erityistä tukea, mutta osa tarvitsee. Vaihdevuosioireet koskettavat jo 38-vuotiaita ja sitä vanhempia naisia. Suomessa tämän ikäisten naisten työllisyysaste on korkea. Käytännössä suurin osa aktiivisesta työurasta tapahtuu vaihdevuosien aikana ja sen jälkeen.
Työntekijä voi kamppailla unettomuuden, kuumien aaltojen, väsymyksen, keskittymisvaikeuksien tai mielialan vaihteluiden kanssa ja pohtia, miten niistä voisi kertoa työpaikalla. Samaan aikaan työnantaja saattaa ajatella, että työkykyä tuetaan jo olemassa olevilla toimintamalleilla kuten esimerkiksi varhaisen tuen, ikäjohtamisen, työterveyshuollon ja työn muokkauksen keinoin. Molemmat voivat nähdä tilanteen omasta näkökulmastaan aivan eri tavalla.
JHL kysely: Työntekijät eivät tunnista työpaikoilla tukea
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaihdevuosia koskevaan kyselyyn vastasi lähes 10 000 jäsentä. Kysely lähetettiin noin 70 000 vähintään 35-vuotiaalle naisjäsenelle sekä työsuojelutoimijoille. Tulokset ovat pysäyttäviä.
Vain vajaa prosentti vastaajista kertoi, että omalla työpaikalla on vaihdevuosiin liittyviä työkyvyn tuen käytäntöjä. Sen sijaan 73 prosenttia kertoi, ettei tällaisia käytäntöjä ole lainkaan, ja 26 prosenttia ei osannut sanoa, onko niitä. Lisäksi lähes neljä viidestä vastaajasta arvioi, että työpaikoilla tarvitaan lisää tietoa vaihdevuosioireiden vaikutuksista työkykyyn.
Luvut kertovat ennen kaikkea siitä, miltä tilanne näyttää työntekijän näkökulmasta.
Jos työntekijä ei tiedä, onko työpaikalla mitään käytäntöjä vaihdevuosioireiden huomioimiseen, käytännössä tukea ei ehkä ole riittävästi näkyvillä, vaikka organisaatiolla olisi yleisiä työkyvyn tukemisen malleja.
Työnantajan näkökulmasta kaikki ei näytä yhtä puutteelliselta.
Työterveyslaitoksen sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta tekemässä selvityksessä tarkasteltiin sitä, miten vaihdevuosi-ikäisten työkykyä tuetaan työpaikoilla ja työterveyshuolloissa.
Selvitystä varten haastateltiin esihenkilöitä, HR-ammattilaisia sekä työterveyshoitajia ja -lääkäreitä, yhteensä 14 henkilöä. Selvityksessä nousi esiin, että työterveyshuolloilta puuttui järjestelmällisiä käytäntöjä vaihdevuosioireiden tunnistamiseen. Myöskään työpaikoilla ei ollut erillisiä työkyvyn tuen käytäntöjä, joissa vaihdevuodet olisi nimenomaisesti huomioitu.
Työpaikkojen edustajien näkemys oli, että vaihdevuosi-ikäisten tukeminen voidaan liittää jo olemassa oleviin käytäntöihin. Organisaatioissa on esimerkiksi varhaisen tuen ja ikäjohtamisen malleja, työkykyä käsitellään kehityskeskusteluissa ja työtä voidaan tarvittaessa muokata.
Työnantaja voi ajatella, että tarvittavat työkalut ovat jo olemassa – työntekijä puolestaan voi kokea, ettei tukea ole lainkaan.
Kysymys ei ole siitä, tarvitseeko jokaiselle työpaikalle perustaa kokonaan uusi ”vaihdevuosipolitiikka”. Kysymys on enemmänkin siitä, näkyvätkö olemassa olevat työkyvyn tuen käytännöt työntekijälle myös silloin, kun työkykyä haastavat vaihdevuosioireet.
Tietääkö työntekijä esimerkiksi, että työaikaan voidaan tarvittaessa tehdä tästä syystä joustoja? Entä tietääkö esihenkilö saman mahdollisuuden olemassaolosta?
Voiko työntekijä kertoa esihenkilölleen univaikeuksista tai keskittymisvaikeuksista ilman pelkoa siitä, että hänet nähdään hankalana tai vähemmän kykenevänä?Tietääkö hän, että työterveyshuollosta saa apua vaihdevuosioireisiin?Onko työpaikalla kulttuuria, jossa näistä asioista voi puhua?
Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan työpaikoilla tarvitaan lisää tietoa vaihdevuosista, niiden vaikutuksista työkykyyn sekä siitä, miten asiasta olisi hyvä puhua. Myös työterveyshuolloissa tarvitaan lisää tietoa ja koulutusta vaihdevuosien hoidosta.Käytäntö voi olla olemassa, mutta työntekijä eikä työnantaja tunnista, että se olisi sovellettavissa myös vaihdevuosiin.
Vaihdevuosioireiden huomioiminen ei välttämättä tarkoita erityiskohtelua.Jos työntekijä kärsii pidemmän aikaa univaikeuksista ja väsymyksestä, työajan jousto voi auttaa. Jos kuumat aallot vaikeuttavat työskentelyä, työympäristön lämpötilaan tai tauotukseen voidaan ehkä vaikuttaa. Jos oireet heikentävät keskittymistä tai jaksamista, työterveyshuollon pitäisi pystyä tunnistamaan tilanne ja ohjaamaan työntekijä asianmukaiseen hoitoon.
Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden mukaan vaihdevuosista puhutaan työpaikoilla edelleen vähän. Niitä pidetään henkilökohtaisena, yksityiselämään kuuluvana asiana, ja niihin liittyy myös häpeää. Vaikka asiasta voidaan keskustella läheisimpien työkavereiden kanssa, kynnys ottaa työkykyyn liittyvät haasteet puheeksi esihenkilön kanssa voi olla korkea.
Työntekijän ja työnantajan kokemukset eivät kohtaa
Työnantaja ei voi tukea asiaa, josta työntekijä ei uskalla puhua.Työntekijän taas on vaikea ottaa asiaa puheeksi, jos hän ei tiedä, miten siihen työpaikalla suhtaudutaan. Siksi vaihdevuositietoinen työpaikka alkaa ennen kaikkea kulttuurista, tiedosta, avoimuudesta ja siitä, että vaihdevuosista voidaan puhua neutraalisti yhtenä työkykyyn vaikuttavana asiana muiden joukossa.
Työterveyslaitoksen selvityksen viesti on tässä selkeä. Vaihdevuosi-ikäisten työkyvyn tukeminen kannattaa nostaa keskusteluun sekä työpaikoilla että työterveyshuolloissa. Asiasta pitäisi puhua neutraalisti ja hienotunteisesti, yhtenä monista asioista, jotka voivat vaikuttaa työkykyyn.
JHL:n kysely puolestaan osoittaa, että työntekijöiden näkökulmasta tähän on vielä matkaa. Työpaikalla voi olla työkyvyn tuen malli, mutta jos työntekijä ei tiedä, miten se toimii hänen tilanteessaan, tai ei uskalla ottaa asiaa puheeksi, käytäntö ei vielä muutu tueksi.
Seuraava askel työelämässä ei välttämättä ole uusi ohje tai prosessi, vaan se mitenvaihdevuodet oireineen on yksi tavallinen osa työkyvyn johtamista ja istuu luontevasti olemassa oleviin malleihin ja prosesseihin.
Tervetuloa maksuttomaan webinaariin tiistaina 6.10. klo 9.00 jossa Gynekologi Katrin Bauman ja HR-asiantuntija sekä johdon valmentaja Paula Enström pureutuvat siihen, mitä vaihdevuosista on tärkeää ymmärtää työelämän näkökulmasta.