Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnanjoulukuussa julkaistu pitkittäistutkimus osoittaa, että liikunnalla ja erityisesti lihaskuntoharjoittelulla on keskeinen merkitys myöhäisaikuisuuden metabolisen terveyden kannalta. Yli 50 vuotta kestäneessä seurannassa pysyvästi vähän liikkuneilla henkilöillä metabolisen oireyhtymän riski oli jopa nelinkertainen verrattuna aktiivisiin. Tutkimus tuo kuitenkin rohkaisevan viestin: myös myöhemmällä iällä aloitettu liikunta pienensi riskiä merkittävästi. Pitkäaikainen liikkuminen ja lihaskuntoharjoittelu olivat yhteydessä pienempään vyötärönympärykseen sekä parempiin veren rasva-arvoihin.
“Pitkäaikaisella liikunnalla on selvä yhteys parempaan metaboliseen terveyteen, mutta tuloksemme osoittavat, että myös myöhemmällä iällä harrastettu liikunta tukee terveyttä”, tutkijatohtori Tiina Savikangas tiivistää.
Tutkijoiden mukaan ihmisen kehitys lapsuudesta myöhäiseen aikuisikään on monivaiheinen ja monisuuntainen prosessi, jota voidaan ymmärtää luotettavasti vain pitkittäistutkimusten avulla. Seuraamalla samoja henkilöitä vuosikymmenten ajan voidaan tunnistaa kehityksellisiä polkuja, elämänvaiheiden merkitystä sekä yksilön omia valintoja hyvinvoinnin taustalla. Vuosina 2020–2021 kerätty aineisto syventää ymmärrystä myöhäisaikuisuudesta elämänvaiheena ja niistä tekijöistä, jotka edistävät hyvinvointia vielä myöhemmässä iässä.
LAKU-tutkimus on kansainvälisestikin poikkeuksellisen pitkäkestoinen pitkittäistutkimus, jossa on seurattu vuonna 1959 syntyneitä suomalaisia noin 8-vuotiaasta alkaen aina 50 ikävuoteen saakka. Seurantamittauksia on tehty useissa ikävaiheissa, ja TRAILS-vaiheessa samoja henkilöitä seurataan noin 60 vuoden iässä. Tutkimuksen keskeinen viesti on selkeä: koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista. Terveyshyödyt näkyvät vielä myöhäisaikuisuudessakin.
Lue Liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksen yhteenveto
Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksesta lisätietoa: